Maalämpökaivon rakennettavuusselvitys

Maalämmön_rakennettavuusselvitys_vaatii_asemakaavakuvan_-_Eka_Raksaprojekti

Kun maalämpökaivon rakennettavuusselvitys tuli ensimmäisen kerran eteen hoidettavaksi, olin että häh. Maalämpökaivon rakennettavuusselvitys, mikä helkutti se nyt oikein on. Arkkitehtitoimistomme lähetti minulle onneksi lisätietoja, jonka mukaan kaupunkimittausosaston johtotietopalvelu toimittaa rakennusluvan, tai muun toimenpideluvan, hakemuksen liitteeksi tarvittavan maalämpökaivon rakennettavuusselvityksen. Huh huh, miten tätä nyt lähdetään purkamaan…?

Mitä maalämpökaivon rakennettavuusselvitys vaatii?

Helsingin kaupungin ohjeistuksen mukaisesti, jonka sain arkkitehtitoimistolta, maalämmön rakennettavuus on selvitettävä ennakkoon tapauskohtaisesti. Tässä vaiheessa tilaajan on esitettävä esitietoina maalämpökaivojen suunnittelu lukumäärä ja sijainti sekä maalämpökaivojen mahdollisen kallistuksen suunta ja ulottuvuus. Syvyys ja kallistusaste tulee siis ilmoittaa.

Kyseiset tiedot voi toimittaa luonnollisesti sähköpostilla, mutta koska kello oli viittä vaille kolme iltapäivällä ja toimisto oli neljään saakka auki, päätin lähteä käymään paikan päällä. Koskaan ei kuitenkaan voi tietää, kuinka prosessi etenee ja kuka siitä ottaa kopin, jos lähetän alustavan asemapiirroksen maalämpökaivosta johtotietopalvelu.kmo -osoitteeseen. Ja kun kaupunki omassa infossaan kirjoittaa, asioimalla henkilökohtaisesti kaupunkimittausosaston johtotietopalvelussa (Viipurinkatu 2), voi asiaa viedä eteenpäin.

Viipurinkatu_2,_Helsinki_-_Eka_Raksaprojekti
Viipurinkadulla oli vähän enemmän lunta tammikuussa kuin tässä Google Mapsin kuvassa.

Kaupunkimittausosaston johtotietopalveluun siis

Matkaa Kaupunkimittausosaston johtotietopalveluun on vajaa 10 kilometriä, mikä PK-seudun mitassa on todella siedettävä. Matkasta entistä paremman tekee se, että Viipurinkatu on Alppilassa, joka on ns. keskustan pohjois-/koillispuolella ja liikenteellisesti idän suunnassa, ennen Pasilan sumppua. Oma nykyinen residenssi löytyy Laajasalosta, joten yllättäviä hidasteita ei matkalla olisi suhteellisen suuresta lumimäärästäkään johtuen. Ei muuta kuin auto alle ja matkaan.

Olisi pitänyt ottaa kuva siitä lumimäärästä, joka Viipurinkadulla oli. Onneksi lähes oven edessä oli pienen auton mentävä aukko ja Volkswagen Polo mahtui siihen loistavasti. Heti oven suussa minua kuitenkin alkaa mietityttämään, että olenkohan oikeassa paikassa, vaikka olen todellakin Viipurinkatu 2, kuten printtaamassani ohjeistuksessa sanotaan. Ulko-ovessa on mainintoja kuten Helsingin Kaupungin Asunnot Oy, Helsingin Työvoiman Palvelukeskus ja Kiinteistövirasto, mutta Kaupunkimittausosastosta tai sen johtotietopalvelusta ei sanota sanallakaan. Mitenkähän se maalämpökaivon rakennettavuusselvitys tulee täällä nyt etenemään…

Onneksi heti rappuun päästyäni vastassa on pieni infopiste. Siellä ystävällinen vartija kertoo, että Kaupunkimittausosaston johtotietopalvelu ei ole ollut täällä moneen vuoteen. Just. No missäs se sitten on? Erittäin avuliaan kaverin ja Googlen ihmeellisen maailman avustamana löydän puhelinnumeron Kaupunkimittausosaston johtotietopalveluun, josta ystävällinen henkilö kertoo heidän muuttaneen Kalasatamaan. Kello on kohta puoli neljä ja tässä lumikelissä tällä alueella parin kilometrin matka voi pahimmillaan kestää 15 – 25 minuuttia. Toivottavasti neljän ruuhka ei ole vielä alkanut.

Kaupunkimittausosaston_johtotietopalvelu_-_Eka_Raksaprojekti
Normaalioloissa neljän ruuhkassa matka kestäisi 10 – 15 minuuttia,
mutta tammikuun lumisessa kelissä voi kestää tuplat.

Kaupunkimittausosaston johtotietopalvelu löytyy

Onneksi ruuhka ei ole vielä alkanut ja matka sujuu mallikkaasti. Ehdin helposti ennen neljää Sörnäistenkadulle. Aivan oven edestä löytyy vielä sopiva parkkiruutu, johon saan auton parkkiin. Sisällä aulapalvelun henkilö neuvoo ystävällisesti, mihin pitää mennä, mikä vuoronumerolappu ottaa ja mihin jatkaa, kun oma numero tulee tauluun. Kaikki nämä löytyvät muutaman metrin päästä sisäänkäynnistä eikä odottamisessakaan kestä kuin pari minuuttia.

Pienen käytävän ja oven takaa löytyy suurehko huone, jossa on pari virkailijaa. Istun penkkiin ja kerron, että maalämpökaivon rakennettavuusselvitys pitäisi saada. Asialla on hivenen hoppu, koska ajattelimme jättää rakennuslupahakemuksen vielä tammikuun aikana. Kaupungin sivujen mukaan lokakuun ja tammikuun välillä sisään tulleet rakennuslupahakemukset voivat saada 20 % alennuksen lupahinnoittelusta.

Maalämpökaivon asemapiirros käydään läpi

Kerron Johtotietopalvelunhoitajalle millainen suunnitelma meillä on kallioisella paikalla. LVI-suunnittelija on piirtänyt maalämmön porakaivon tontin kulmaukseen, kuten alla olevasta kuvasta näkee. Sen verran olin noita ohjeistuksia ehtinyt tässä hässäkässä katsoa, että mietin, meneeköhän tämä Hovissa läpi, kun matkaa naapuriin on toisella sivulla 4,1 metriä ja toisella vain 2 metriä. Naapurina onneksi yksi ja sama taho eli Helsingin kaupunki.

Maalämmön_rakennettavuusselvitys_vaatii_asemakaavakuvan_-_Eka_Raksaprojekti
Asemakaavakuvassa maalämmön porakaivon paikka on merkitty tontin koilliskulmaan.

Johtotietopalvelunhoitaja katsoo, millainen maasto tonttimme alla on. Tässä selviää esimerkiksi, mikäli alta löytyisi huoltotunneleita, tietoliikennekaapeleita, kaukolämpö- tai -jäähdytysjohtoja, kaasu- tai vesijohtoputkia, viemäreitä tai lähellä olisi muita maalämmön porakaivoja. Esimerkiksi Vantaalla ja Helsingissä rajaksi toiseen porakaivoon on asetettu 15 metriä. Lisäksi merkittävälle pohjavesialueelle ei porakaivoa saa rakentaa.

Meidän tapauksessamme tunneleita, viemäreitä tai mitään johtoja ei löytynyt. Myöskään Santahaminan kaverit eivät olleet piilotelleet mitään allemme yhteisen turvallisuuden nimissä. Saari ei myöskään ollut merkittävää pohjavesialuetta, joten sieltä kautta ei haasteita tullut. Johtotietopalvelunhoitaja sanoi kuitenkin, että koska tässä kallioisella tontilla tuo maalämmön porakaivo on suunniteltu alle 7,5 metrin päähän naapurista, tulee meidän saada hyväksyvä lausunto Tonttiasiamieheltä. Tätä ei kuitenkaan enää tänään saa, koska kello on kohta neljä. Homma meni kuitenkin niin pitkälle eteenpäin, että Johtopalvelunhoitaja lupaa välittää infoa Tonttiasiamiehelle vielä tänään ja olla häneen aamupäivällä yhteydessä. Lisäksi hän vinkkaa, että oma-aloitteisuus voi nopeuttaa asiaa, joten ”ruokatunnin jälkeen kannattaa viimeistään soitella suoraan”.

Maalämpökaivon rakennettavuusselvitys ei olekaan läpihuutojuttu

Seuraavana aamuna saan Johtopalvelunhoitajalta sähköpostin jo puoli yhdeksältä. Hän kirjoittaa, että Tonttiasiamiehellä on kaikki tarvittavat paperit olemassa, joten voin soittaa hänelle, vaikka saman tien. Näin teenkin.

Puhelun alkaessa Tonttiasiamies sanoo, että maalämmön porakaivo on liian lähellä kaupungin puistoaluetta. Jos sinne joskus tulisi asutusta, olisi sinne hankala saada maalämpöä porattua, koska porakaivojen välillä tulee olla vähintään 15 metriä väliä. Sanoin, että tontillamme on haastava löytää paikkaa, missä etäisyyttä olisi vähintään 7,5 metriä naapurista eikä korkoerojen takia tulisi liiallista ”ylimääräistä” porausta tehtyä. Hän lupaa lähettää minulle ehdotuksen porakaivon paikasta, joka täyttää kaikki vaateet.

Maalämpö_porakaivo_Tonttiasiamiehen_ehdotus_-_Eka_Raksaprojekti
Tonttiasiamiehen ehdotus maalämmön porakaivon paikaksi, 16.1.2019.

20 minuuttia myöhemmin saan sähköpostin Tonttiasiamieheltä, jossa hän kirjoittaa: ”Liitteenä ehdotus maalämpökaivon paikalle; punaiset viivat 7,5 m rajoista, oranssi rasteri ehdotettu maalämpökaivon paikka.” Tämä vaikuttaa hyvin selvältä, joten nyt pitää olla yhteydessä LVI-suunnittelijaan. Välitän Tonttiasiamiehen sähköpostin liitteen kera LVI-suunnittelijalle ja arkkitehtitoimistolle välittömästi ja noin puolen tunnin päästä saan vastauksen suunnittelijalta, että ”paikka on meidän puolesta ok, joten maalämpökaivon voi siirtää siihen. Ilmoitan kaivon siirron myös Kivikulmaan”.

Kaupunkimittausosaston johtotietopalvelu auttaa

Jouduin itse lähtemään johonkin tietokoneen ulottumattomiin työn puolesta, joten pyysin arkkitehtitoimistoa olemaan yhteydessä Kaupunkimittausosaston johtotietopalvelun Johtopalvelunhoitajaan asiasta. Puoli kahden maissa sekä Tonttiasiamies että Johtopalvelunhoitaja saavat sähköpostin arkkitehtitoimistosta, että hyväksymme Tonttiasiamiehen ehdottaman paikan ja liitteessä uusi asemakaavapiirustus, joka porataan pystysuoraan alas.

Lopullinen_maalämpö_porakaivo_asemakaava_-_Eka_Raksaprojekti
Lopullinen maalämmön porakaivon paikka asemakaavassa, 19.1.2019.

Tästä sähköpostista kuluu vaivaiset 20 minuuttia, kun Johtopalvelunhoitajalta tulee sähköpostia minulle. Postissa on mukana rakennuslupaan liitettävä maalämpökaivon rakennettavuusselvitys. Tämä kaikki tapahtui alle 23 tunnissa siitä, kun kuulin ensimmäisen kerran sanahirviön maalämpökaivon rakennettavuusselvitys. Vau! Todella nopeaa ja avuliasta toimintaa Helsingin Kaupunkimittausosaston johtotietopalvelulta kaiken kaikkiaan. Edes ensimmäinen harhaan johtaminen Viipurinkadulle lumisessa Helsingissä pystynyt viivyttämään tätä toimenpidettä.

Pitkässä raksaprojektissa pitää ilot ottaa pienistä puroista. Isojakin on luvassa, mutta luntakin varmasti tulee vielä tupaan. Mutta nyt on kuitenkin yksi steppi rakennusluvan hakemista varten valmiina, kun maalämpökaivon rakennettavuusselvitys on lapasessa. Vielä suuremmaksi tämän ilon kuitenkin tekee se avuliaisuus, jota kohtasin kaupungin virkamiehiltä. Iso kiitos teille, Arto ja Minna!

#EkaRaksaprojekti #Jollas #Helsinki #MaalampökaivonRakennettavuusselvitys #Maalämpökaivo #Rakennettavuusselvitys #Kaupunkimittausosasto #Johtotietopalvelu

2 thoughts on “Maalämpökaivon rakennettavuusselvitys

  1. Iso kiitos tästä postauksesta — oli by far selkein ohje, miten saa maalämpökaivon rakennettavuusselvityksen: menemällä paikan päälle.

    1. Iso kiitos palautteesta Timo.
      Kuten tekstistäkin kävi selväksi, tämä asia oli itselle niin hämyinen, että siitä oli pakko kirjoittaa.

      Tsemppiä rakentamiseen.

Vastaa